Suomenruotsalaiset ovat syntyneet suomalaisina, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia. Suomenruotsalaisia on Suomen väestöstä noin 5 prosenttia. Sukututkijat ovat paikantaneet suomenruotsalaisten historian Suomessa aina 1100-luvulle saakka. Tuolloin ruotsalaisia kristittyjä muutti asumaan Ahvenanmaalle. Ruotsalaisten maahanmuutto muuttui 1300-luvulla yhä järjestäytyneemmäksi ja tutkimukset osoittavat, että tuolloiset maahanmuuttopaikkakunnat Suomessa olivat ruotsalaisten kansoittamia. Kuitenkin vasta 1800-luvun lopulla suomenruotsalaiset ovat alkaneet korostaa omia kulttuurisia piirteitään. Tuolloin suomenruotsalainen kulttuuri alkoi syntymään,
Suomenruotsalainen kulttuuri on silta länteen
Suomenruotsalaiset asuvat enimmäkseen Uudellamaalla, Pohjanmaan rannikkoseudulla sekä Turussa ja Ahvenanmaalla. Väestömäärällisesti asuinpaikkakunnan mukaan heitä on eniten Kaarinassa ja ehkä hieman yllättäen Tampereella. Suomenruotsalaiset ovat onnistuneet säilyttämään rikkaan perinteensä lähes muuttomattomana sukupolvelta toiselle. Näitä erityisiä kulttuuriperinteitä ovat esimerkiksi maalaishäät, pukeutuminen kansallispukuihin ja juhannuksena salon pystyttäminen sekä tietenkin Lucian päivän juhliminen. Myös rapujuhlat snapsilauluineen kuuluvat suomenruotsalaiseen perinteeseen. Suomenruotsalaisuus on siis kieliperimä ja kulttuurinen viitekehys.
Harva tietää, että suomenruotsalaisilla on myös oma epävirallinen lippunsa, jossa on punainen pohja sekä keltainen risti. Ahvenanmaalla on tosin oma lippunsa, jota suomenruotsalaiset siellä käyttävät. Isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on myös tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomalaiset. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset kuitenkin useimmin nostavat Suomen lipun salkoon. Harva suomenruotsalainen ylipäätään edes tietää epävirallisesta suomenruotsalaisten lipusta.
Suomenruotsalaisuus ja erilaiset stereotypiat
Suomenruotsalaisuuteen liittyy erilaisia stereotypioita. Yksi yleistys on se, että heitä pidetään Suomessa niin sanottuna parempana kansana, ”bättre folk”. Aivan väärässä stereotypiat eivät koulutuksen ja varakkuuden suhteen ole. Tämän osoittavat tilastot, joiden mukaan tässä ryhmässä on suhteessa enemmän lääkäreinä, lakimiehinä ja liike-elämän huipulla. Monet näistä suvuista ovat myös varakkaita. Suomenruotsalainen kulttuuri ei kuitenkaan takaa kenellekään edellä mainittua asemaa.
Pitääkin muistaa, että suomenruotsalaisia on kaikissa ammatti- ja tuloluokissa. Suuri osa suomenruotsalaisista eivät kuulu rikkaisiin vanhoihin sukuihin, vaan ovat samalla viivalla kuin muutkin suomalaiset. Koulutuksellisesti kieli voi joskus olla etu. Sillä yliopistoihin esimerkiksi voi päästä ruotsinkielisenä helpommin, koska ruotsia puhuville on usein omat kiintiönsä. Suomenruotsalainen kulttuuri myös suosii opiskelua ja kouluttautumista.
Suomenruotsalaisuus on positiivista energiaa
Suomenruotsalaisuuteen liitetään usein positiivisuus, juhliminen ja elämästä nauttiminen. Ihan väärässä ei ehkä tässäkään stereotypiassa olla. Suomenruotsalaisten illanvietot ovat yleensä iloisia ja eläväisiä. Yritysmaailmassa monet suomenruotsalaiset ovat IT-teknologian parissa ja esimerkiksi virtuaalivaluutta, erilaiset it-sovellukset sekä teknologiakehitys ovat suomenruotsalaisten nuorten yrittäjien käsissä. Yrittäjinä heitä on myös paljon. He ovat aikaisemmin hallinneetkin suomalaista liike-elämää. Nykyään tilanne on tasaantunut, mutta edelleen heillä on vahva asema liike-elämässä.
Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli ja Suomessa se on siksi pakollinen oppiaine kaikissa oppiasteissa, mutta ylioppilaskirjoituksissa se on vapaaehtoinen aine. Ruotsin kielen taitamisella onkin selvää hyötyä työelämässä. Korkeammissa virkatehtävissä viranomaisten tulee hallita riittävällä tasolla ruotsin kieli. Esimerkiksi internetissä on palveluita kielitestejä varten. Testaa kuinka hyvin osaat ruotsia.
Suomenruotsalainen kulttuuri on yhdistelmä kahden maan perinteitä
Suomenruotsalainen kulttuuri on yhdistelmä kahden maan piirteitä. Tästä on syntynyt aivan omanlaisensa kulttuuri eli suomenruotsalaisuus. Suomenruotsalaisessa puheessa vilisee välillä suomalaisia sanoja ruotsin kielen joukossa. Kauniita suomalaisia sanoja suomenruotsalaiset haluavatkin käyttää eikä suomen kielen puhuminen tuota heille ongelmia. Onhan suomi heidän toinen kielensä. Tämä ainutlaatuinen kulttuuriryhmä rikastuttaa suomalaisuutta.
Suomenruotsalaisuus on kuitenkin usein sulautunut suomenkieliseen kulttuuriin niillä alueilla, joilla suomen kieli on vahvempi. Kulttuurit yhdistyvät esimerkiksi avioliittojen kautta. Sen sijaan vahvasti ruotsinkielisillä alueilla, länsirannikolla, tilanne on erilainen. Monet eivät rannikolla hallitse suomea lainkaan, koska näillä paikkakunnilla ruotsi on valtakielenä.
Suomenruotsalainen kulttuuri elää ja voi hyvin. Suomenkieliseen kulttuuriin on sekoittunut myös joitakin suomenruotsalaisuuteen kuuluvia tapoja kuten rapujuhlat. Opiskelijoille sen sijaan tiedekuntajuhlissa esitettävät snapsilaulut ovat tuttuja, oli sitten suomenkielinen tai ruotsinkielinen. Tämä opiskelijaperinne tulee suomenruotsalaisesta kulttuurista. Lucian päivän juhliminen sen sijaan on edelleen vahvasti suomenruotsalainen juhla, vaikka joissakin suomenkielisissä perheissä ja kouluissa sitä vietetään myös.
