Suomen kieli
Suomen kieli ja sen merkitys
Mikael Agricola tulee varmasti monelle mieleen puhuttaessa suomen kielestä ja sen merkityksestä meille suomalaisille. Agricola on ollut kielemme kehityksen kannalta hyvin merkittävä henkilö. Hän loi Suomen kirjakielen pohjan kääntäessään raamatun suomeksi. Ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ovat myös hänen kirjoittamiaan ja kääntämiään. Häntä on kutsuttu suomenkielisen kirjallisuuden sekä suomen kirjakielen isäksi. Tämä merkittävä henkilö opiskeli muun muassa saksalaisen teologin Martti Lutherin oppilaana. Suomessa Agricola toimi Turun piispana ja Turun katedraalikoulun rehtorina. Suomen kielen kirjoítustavalle Agricola haki mallia latinasta, saksasta ja ruotsista ja hän myös lainasi piirteitä näistä kielistä.
Toinen tärkeä henkilö suomen kielen kehityksen kannalta oli Elias Lönnrot. Tähän aiheeseen palaamme vielä myöhemmin. Suomen kieli kuuluu osana muihin kieliryhmiin, joita ovat suomalais-ugrilaiset kielet.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden historia
Suomalais-ugrilaiset kielet polveutuvat tuhansia vuosia sitten puhutusta uralilaisesta kantakielestä. Kielien sukulaisuutta on perusteltu vertailtujen sanastojen perusteella. Tarkemmasta esiintymisalueesta on ollut useita eri teorioita. Nykyään uskotaan siihen, että kieli levisi laajemmalle alueille vaellusten tai kielenvaihtojen kautta.
Suomen kieli kuuluu uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään. Kieltämme puhutaan vain pienellä alueella ja äidinkielenään suomea puhuu vajaa 5 miljoonaa. Toisena kielenä sitä puhuu 0,5 miljoonaa henkilöä. Suurimmat vähemmistöryhmät löytyvät Ruotsista, Venäjältä ja Norjasta. Suomen kieli on voimakkaasti taipuva kieli, jossa on useita eri sanaluokkia.
Miksi suomen kieli on niin vaikea oppia?
Miksi ulkomaalaisten on niin vaikea oppia suomen kieltä? Suomen kielen pitkät sanat ja useat eri sanaluokat koetaan helposti vaikeiksi. Kielen erilaiset taivutukset ja muodot koetaan vaikeiksi, koska niissä ei ole mitään varsinaista logiikkaa. Tuskin edes kaikki suomalaiset enää osaavat kaikkia alakoulussa opetettuja vaikeita kielioppisääntöjä.
Suomen kielen sanat eivät ole minkään muun kielen kautta tunnistettavissa. Sen saa moni jo huomata alakoulussa alkaessaan opiskelemaan ensimmäisiä vieraita kieliä. Suomen kielen pitkät ja lyhyet vokaalit sekä konsonantit tuottavat päänvaivaa monelle kieltä opiskelevalle. Suomalainen kieli ja suomalainen kulttuuri on juurtunut meihin syvälle. Jos sanoja ei löydy, niin hiljaisuuttakaan ei kuitenkaan aina tarvitse kokea painostavana.
Suomen kieli ennen ja nyt
Miten suomen kieli on muuttunut vuosien saatossa? Kielen ulkoasu on muuttunut jonkin verran esimerkiksi siitä, mitä se oli Agricolan aikaan. Kieleen on myös tullut uusia lainasanoja ruotsin- ja englanninkielistä. Yli 60 prosenttia Mikael Agricolan aikanaan luomasta sanastosta sanotaan edelleen olevan käytössä. Suomen kielessä on paljon synonyymejä ja esimerkiksi sanalle hiidenkivi löytyy synonyymisanakirjasta monta muutakin nimitystä. Sitä voidaan kutsua esimerkiksi siirtolohkareeksi.
On pitkään mietitty, että oliko Mikael Agricola alkujaan suomen- vai ruotsinkielinen. Hänen suomeksi kirjoittamansa tekstit ovat kirjoitettu vivahteikkaalla ja rikkaalla kielellä. Toinen merkittävä henkilö suomen kielen kehityksen kannalta oli Elias Lönnrot. Häntä on pidetty kielemme uudistajana. Hän kiinnostui suomen kielestä ja runoudesta. Hän teki useita runonkeräysmatkoja sekä toimitti ja kustansi ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden.
